En pystynyt

Lähdin aamulla kouluun aikomuksena selvitä päivästä. Mutta mitä lähemmäksi saavuimme, sitä levottomampi olo minulle tuli. En pystynyt siihen. Yksinkertaisesti en pystynyt mennä kouluun. Ahdisti liikaa. Petyin itseeni. "Luovuttaja". Siltä minusta tuntui. Että olin luovuttanut kaiken. Kouluun en siis mennyt, vaan menin äitini mukana kaupungille. Äidillä oli työasioita ja me kävimme kirpparilla. Siitä tuli syyllinen olo. Sen jälkeen menimme postista hakemaan dvd:ni. Se saapui jo perjantaina mutten ollut tietoinen asiasta. Joka tapauksessa sitä olen nyt katsonut illan siskoni kanssa. Ja voin sanoa, että se oli parempaa kuin osasin toivoa. Rakastan Taten hahmoa. Kaikkine varjopuolineen. Ja aina kun hän itkee, se särkee minun sydämeni. Nyt pitäisi vielä malttaa odottaa huomiseen. Huomenna muuten sanotaan testejen tulokset. Saa nähdä mitä niistä paljastuu. Huomiseen.

Normaalia

Tänään kävin katsomassa Inside Outin (kyllä, sen lasten elokuvan) ja olen kirjoittanut. Elokuva oli hyvä. Olen myös edennyt kirjoittamisessa. Olen keksinyt lisää sisältöä ja kirjoittanut niitä ylös. Muuten en olekkaan tehnyt oikein mitään.

Tänään ei ole ollut sen kummempaa. Ei ole taaskaan ollut levotonta tai hankalaa oloa. Tähän malliin täällä. Huomenna koulua.

Toivottavasti se Ahs dvd boxi tulee huomenna. En malta pysyä nahoissani sen vuoksi. Olen piirrellyt taas Tatea. Alan epäillä omaa moraalintajuani. Tai no mitä sitä voi sanoa. I'm not crazy. My reality is just different than yours. Kuvaa hyvin minua pakko myöntää.

Laiskana

Tänään en ole tehnyt muuta kuin kirjoittanut, piirtänyt ja siivonnut vähän. Ei ole oikein huvittanut tehdä mitään järkevää. Olen vain ollut. Olen edistynyt kirjoittamisessa jo jonkin verran. Piirsin kuvia Evan Petersistä. Tässä taas muutama piirrustus:

Tänään ei ole ollut mitään ihmeellistä. Ehkä se rupeaa jo rauhoittumaan. Kun ei noita hankalia tai huonoja ole ollut, pystyy taas lähtemään kouluun maanantaina. Katsotaan miten pitkään hyvä olo pysyy. 

Ahs:n ensimmäinen tuotanto kausi tulee varmaan sitten maanantaina postiin. Sitä odotellessa. Siihen asti kun se tulee pitää tyytyä piirtämään Tatea. 

Valintoja

Tänäänkään en mennyt kouluun, kun aamulla oli vielä sairas olo. Tuntui kuin minulla olisi ollut kuumetta, vaikkei sitä sitten oikeasti ollutkaan. Siksi minun pitääkin tehdä vaikea valinta. Jäänkö pois lukiosta ja menen taidelinjalle vai jatkanko vielä lukiossa? En tiedä. Tämä on ehkä elämäni vaikein päätös, eikä minulla ole hajuakaan mitä teen. Lukio tuntuu välillä liian vaikealta ja toisaalta, pärjäänkö yksin. Siihenkään en tiedä vastausta. Pitää listata hyvät ja huonot puolet kummastakin. Sitten jos keksisi mitä tehdä.

Jatkan lukiossa                                                                   Menen Kuvataidelinjalle                 

- Vaikeaa                                                                                  - Yksin asuminen                                   

+ Yksi askel kohti kirjastonhoitajan pestiä                               + Mieleistä                                              

- Stressaavaa                                                                       + Hauskaa                                                      - Kokeet                                                                              -Pääsykokeet                                                  + Mukavat opettajat (jo tunnen)                                           + Aikaa parantua väh. vuosi                            - Ei aikaa parantua                                                                 - En tunne muita                                               

Suunnitelma olisi varmaan seuraavan lainen: Jatkan lukiota niin kauan kuin pystyn ja jos se ei ala onnistumaan jään pois. Siirryn taidealalle seuraavana vuonna. Hyvä sunnitelma.

Tänään olen mm. piirtänyt paljon. Tein taas tuherrusta Evan Petersistä (Tate Langdon) ja vesivärityön. Olen odottanut jo iäisyyden sitä dvd boxia! Saankohan sen sitten maanantaina.... Olisi jo kova hinku katsoa AHS:ää. No sille asialle ei mahda mitään... Kunhan vain ei olisi hukkunut postissa!

Lisäys: Tänään oli vain sitä "sairasta oloa". Muuten ei ollut levotonta tai hankalaa oloa. Ehkä vähän ahdistunut olo kuitenkin.

                 

Väkivaltaisista ajatuksista

Ajamme kohti terapiaa. Mummo kävelee tienposkessa. Yhtäkkiä häiritsevä ajatus kulkee mieleni läpi. Kuvanauha. Ajamme mummon yli. Räpyttelen silmiäni. Mitä tuo oli? Katson samaa mummoa. Hän kävelee edelleen tienreunassa. Mitään ei oikeasti käynyt mummolle ja ymmärrän sen. "Vain ajatus" ajattelen.

Olemme lomareissulla. Tuli kauhea riita. Katson veljeäni, joka aloitti riidan. Yhtäkkiä näen uuden kuvanauhan. Tällä kertaa mottaan veljeäni. Kovaa. Hämmennyn ja lähden ulos. Rauhoituttuani itken. Tulen vainoharhaiseksi ulkona ja menen sisälle. Menen omaan sänkyyni. Saan kohtauksen. En saa henkeä. Äiti yrittää rauhoitella mutta tuntuu ettei siitä mitään tule. Ikkuna avataan, että saan raitista ilmaa. Kohtaus menee ohi pikku hiljaa.

Saan taas kohtauksen. Tällä kertaa riita on siskoni kanssa. Kuvanauha minun tehdessä itsemurhaa pyörii päässäni. En saa henkeä. Raivo on noussut pintaan mutten tiedä miksi tai minkä vuoksi. Käteni tärisevät holtittomasti. Kohtaus jää päälle.

Kohtauksen jälkeen

Tänään en mennyt kouluun, kun minulla oli vielä kohtauksen jälkeistä huonoa oloa. Olin siis kotona suurimman osan ajasta. Tuli jo parempi olo. Kävin äidin kanssa kirpparilla ja ostettiin sieltä minulle ruokapöytä ja tuolit ja pusero. Ruokapäytä ja tuolit tulee sitten minun asuntooni, kun muutan omilleni. Tässä on kuva siitä:

Muuten tänään olen keskittynyt kirjoittamaan. Kohtauksen jälkeen ei ole tullut erityisen huonoa oloa. Vain sitä kohtauksen jälkeistä oloa. Nyt illalla olen pystynyt keskittymään paremmin. Huomenna olisi tutoreiden (mm. minun) vetämä ryhmäytymispäivä. Siellä pelataan ja syödään pizzaa. Eiköhän siitä tule ihan hauskaa. Huomenna taas lisää.

Sairaana osa 2.

Tänään oli sairauden jälkioireita. Kuume oli suurelta osin lähtenyt ja on vain enää huono olo. Se että onko se psyykkistä vai fyysistä, en tiedä.

Tänään tuli kauhea häslinki minun sanomisistani. Typerän muistini takia en tiedä mitä nyt oikein sanoin enkä muutenkaan ymmärrä mitä pahaa siinä oli. Nyt kaikki on vihaisia minulle enkä vieläkään tiedä miksi. Tuli kauhea syyllisyyden tunne. Mutta se jäi surun ja raivon alle. Kätenikin tärisevät enkä osaa sanoa miksi. En tiedä miksi tunnen näin. En tiedä milloin tämä loppuu. Taasko kohtaus? En jaksaisi näitä. Tekee mieli lyödä jotain. Kukaan ei ymmärrä etten ymmärrä. Jotenkin sekavaa. Tekisi mieli vain tappaa itsensä niin kukaan ei enää voi valittaa. Aina näitä tämmöisiä. Outoja selittämättömiä mielitekoja. Kyyneleet valuvat poskiani pitkin. Olen väsynyt tälläiseen. Kaikki on aina jotenkin kieroutuneella tavalla minun vikani. Ja niinhän se on. Miksi aina tulee tällainen olo? Kaikki on turhaa. Vaikka kuinka pääsee eteenpäin aina tulee takapakkia. Mutta älkää huoliko. En minä tapa itseäni. En anna itselleni sitä myönnätystä. Annan itseni kärsiä mieluummin. Kuolema olisi liian helppo. Ja minä sanoin nuo sanat. Ei kukaan muu. Pääni sisällä ei ole ääntä joka käskee minua tekemään itsaria. Se olen vain minä.

Sairaana osa 1.

Tänään heräsin tukkoiseen nenään. Kuumetta ei aamulla ollut mutta ilalla se nousi. Kävin aamulla kirpparilla  äidin kanssa. Löysin sieltä maalauspaidan. Semmoisen ruudullisen. Nyt se on pesukoneessa. Muuten olen tänään vain levännyt ja yrittänyt kerätä voimia. Olen mm. nukkunut muutaman tunnin ja ollut sängyssä lepäämässä. Mitään hyvin mielenkiintoista ei siis ole tapahtunut. Nyt on huonompi olo kuin aamulla. Toivottavasti olo paranee pian. Kuumeinen olo ei ole mukavaa.

Tänään ei ole tainnut olla ainuttakaan levotonta oloa. Vaan tätä huonoa oloa sairastamisesta.

Tänään ei ole maistunut ruoka. Nyt illasta alkaa maha olla kipeä sen vuoksi. Voisi yrittää syödä jotain ja vaikka kirjoittaa tarinaa. Voisi myös julkaista 4. luvun Painajaisesta. Katsotaan.

Maanantai 24.8.

Eilen olin liian väsynyt kirjoittaakseni mutta tässä tulee eilisen osuus. 

Tänään koulussa käsiteltiin argumointia ja se meni minun kohdaltani yli hilseen. Pitää itse opiskella sitä läpyskästä kun kirjaa en ymmärrä. Muuten koulussa oli levoton olo mutta selvisin sen kanssa. 

Ennustukseni kävi toteen. Tulin kipeäksi. Kuumetta minulla ei ole mutta minulla on sairas olo. Ja nuha.

Merkittävintä mitä tapahtui, oli että tilasin vihdoin American Horror Storyn. Se nyt tulee parin päivän sisällä. Isälle kunnia siitä. 

Loppu päivän olinkin niin väsynyt etten jaksanut tehdä mitään. 

Huomenna on vapaapäivä. Sitä odotellessa.

Elokuvissa ja läksyjä

Tänään kävin katsomassa Elämältä kaiken sain -elokuvan. Oli hyvä ja suosittelen kaikille. Muuten olen tänään vain ollut. Olen värkännyt puhelinta ja ollut läppärillä. Teen vielä äidinkielen läksyt ja kirjoitan tarinoita. Jos se kirjoittaminen lähtisi tänään luistamaan.

Olo on ollut melko tasainen. Välillä on ollut levottomampi olo. Muuten on ollut vähän kuumeinen olo. 

Olen lukenut tänään netistä kirjoituksia. Pitäisi itsekkin jatkaa sitä tarinaa. Vielä en ole keksinyt miten sitä jatkan. Pitäisi nähdä se American Horror Story -- jos sitä sitten saisi lisää ideoita. 

Taiteilua ja tuskailua

Tänään olen lähinnä piirtänyt ja maalannut vesiväreillä. On ollut vähän tylsää. Me käytiin ruokakaupassa, mistä ostin Demi -lehden. Sitä olen lueskellut taiteiluni lomasta.

Olo on ollut tänään suhtkot rauhallinen. Ainoa haitta on vain, että tuntuu yhä enemmän että olen tulossa sairaaksi. Ja se että onko tämä nyt sivuoire lääkkeestä vai jotain muuta.

Tekisi mieli jatkaa kirjoitusta mutten tiedä miten. Kirjoittaminen tökkii. Ei tullut unessa lisää ideoita.

Menen huomenna katsomaan sen elokuvan. Sen jossa esiintyy Vesa Matti Loiri. Saa nähdä millainen on.

Tänään ajattelin vielä lukea, piirtää ja kirjoittaa jotain. Pitäisi myös käydä syömässä iltapala. Tässä kaikki tältä erää.

Tässä on työni tulos:

 

Kamppailua

Tänään olin koulussa ja jouduin lähtemään lepäämään n. puoleksi tunniksi, kun tuli levoton olo. Siitä kumminkin selvisin ja lähdin takaisin tunnille. Loppu koulupäivän oli vielä rauhaton olo mutta pystyin olemaan sen kanssa. Koulun jälkeen kävelin kirjakauppaan ja ostin biologian kirjan, kyniä ja penaalin. Sen jälkeen menin syömään. Syötyäni äiti tuli hakemaan minua ja lähdimme kotiin. Loppu päivänä ei ole tullut levotonta oloa. Kotona piirsin, maalasin, luin kirjaa ja olin puhelimella. Ihan suhtkot normaali päivä siis. Olen miettinyt tarinoitani. Pitäisi jatkaa yhtä ja tehdä toista. Kunhan ei tulisi liikaa stressiä. Silloin näyttäisi menevän huonommin. Kuuntelen vielä musiikkia ennen nukkumaan menoa. Olen liian väsynyt käydäkseni suihkussa. Pitää käydä sitten aamulla. Ehkä näkisin jotain unta, joka auttaisi eteenpäin kirjoituksissani. Pitää saada jostain lisää ideoita. Tuli ne sitten sattumalta tai tarkoituksella keksitysti. Pitäisi myös saada se American Horror Story ja katsoa se läpi. Netistä tilaaminen ei vain ole tuttua hommaa meikäläiselle. Ei voi mitään. 

Vihdoinkin!

Tänään koitti se päivä, kun sain uuden puhelimen. Pitkäänpä sitä olen odotellutkin. Gigantissa ei ollut enää jäljellä sitä mitä halusin joten ostin vähän kalliimman.... Any way! Tänään oli palaveri koululla. Terapeuttinikin oli siellä ja päätettiin mm. Mihin voin mennä lepäämään, jos siltä tuntuu. Tänään oli koulussa hiukan levoton olo ja keskittymishäiriöitä mutta niistä selvisin ja tässä sitä ollaan. Kurkku on ollut hieman kipeä. Toivotaan etten tule sairaaksi. Tänään olen ollut koko päivän puhelin kourassa. Niin kuin arvata saattaa olen ollut siitä hiukan innoissani. Ja syystäkin. Tälläkin hetkellä kirjoitan tätä puhelimellani. Mutta nyt rupean nukkumaan. Kuuntelen musiikkia kunnes nukahdan. Nyt on hyvä olla. Olosuhteet huomioon ottaen. 

Kohti parempaa suuntaa

Tänään on ollut mukavan rauhallinen päivä. Ei ollut levotontakaan oloa kuin ihan viimeisillä tunneilla. Muuten olen pystynyt keskittymään tunneilla ihan hyvin. Toivotaan, että sama jatkuu. Sain rahat kasaan puhelimeen. Huomenna iskä käy sen hakemassa töiden jälkeen. Olen odottanut puhelinta melkein koko kesän ja viimein odotukseni palkittiin. Voisi sanoa, että olen pikkaisen täpinöissäni. Ajatukset on ollut melko selkeät tänään. Kävin aamulla suihkussa, menin takaisin nukkumaan, olin läppärillä hetken, puin vaatteet päälle ja menin syömään aamiaista keittiöön. Tällä tavalla alkoi päiväni. Haluan kai vain sanoa, että on hyvä fiilis. Voisi vielä piirtää tai kirjoittaa. Kyllä tämä tästä.

Jo rauhallisempaa

Olo on ollut tänään melko tasainen. En ole vielä pystynyt keskittymään läksyihin mutta katsotaan sitä sitten taas parin tunnin päästä. Tänään oli siis viimeinen testipäivä. Tein mustetahratestin. Sitten kävelin kaupungille ja ostin uuteen puhelimeeni kuoret ja villatakkimaisen jutun. Sitten lähdettiinkin kotiin ja nyt on oltu kotona muutama tunti. Olen yrittänyt keskittyä johonkin melko hatarin loppu tuloksin. Kirjoittaminenkaan ei oikein onnistu. Katsotaan miten huomenna menee koulussa. Vielä ei osaa sanoa pystynkö käydä lukiota. Katsotaan sitä päivä kerrallaan. Tekisi mieli piirtää tai kirjoittaa mutta ei auta. Tuntuu kuin pää hajoaisi. En pysty keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Pitää silti yrittää tehdä ne läksyt.

Kauhun hetkiä

Tänään on aamusta asti ollut levoton ja hankala olo. Lähdin kumminkin kouluun ja olin siellä pari ensimmäistä tuntia mutta sitten oli pakko lähteä koulusta. En pystynyt yksinkertaisesti keskittymään mihinkään. Hyvä kun pystyin juuri ja juuri keskittymään keskusteluun. Lähdin siis kotiin kesken kaiken ja olo ei rauhoittunut sielläkään. Kolmelta oli otettava piikki. Minulla on lääke injektion kautta. Hermoilin sitä vielä sairaalan pedillä odottaessani. No piikki hoidettiin eikä se sattunut niin paljoa (minulla oli emla) ja lähdettiin kotiin. Käsi on nytten kipeä ja olen vain maannut sängyssäni sen kummempaa tekemättä. Huomenna olisi viimeinen testipivä. Sen jälkeen tulisi palaute ja terapia jatkuisi. Katsotaan vielä, mitä tänään tekisi. Mitä sitä nyt pystyy edes tekemään vain yhdellä kädellä.

Kirjoittamista, kirjoittamista ja kirjoittamista...

Tänään on ollut normaali päivä. Aloittelin kirjoittamaan uutta tarinaa ja katsoin Olipa kertaa. Tarina tökki alussa eikä meinannut lähteä sujumaan mutta lopulta (katsomalla muiden kirjoituksista inspiraatiota) pääsin alkuun. Nyt vielä kirjoitan samaa tarinaa. En saanut vieläkään tehtyä läksyjä puuttuvan kirjan vuoksi. Itken verta. Ahdistaa aivan suunnattomasti. Mutta ei mahda mitään. Huomenna olisi piikkipäivä. Saan läkkeet piikin kautta ettei niitä tarvitse muistaa joka päivä (mikä on osoittautunut hyvin vaikeaksi) minun riekaleisella muistillani. Nykyään tuntuu, että unohdan kaiken tärkeän: ajat ja päivämäärät mitä milloinkin tapahtuu. Ja tuntuu ettei muista edes mikä päivä on.

Tänään on ollut hirmu levoton olo. En ole keskittymään kirjoittamiseen kunnolla. Toivotaan ettei huomenna ole kovin levoton päivä. Pitäkää peukkuja.

Paper Towns -elokuva

Kävin tänään katsomassa Paper Towns -elokuvan yhdessä siskoni ja kaverini kanssa. John Greenin elokuva Paper Towns kertoo Tytöstä, joka on hulluna arvoituksiin ja pojasta, joka on rakastunut tähän tyttöön ja yrittää ratkaista arvoitusta nimeltä Margo. Juuri ennen kuin Q luovuttaa ensirakkautensa suhteen, Margo ilmestyy hänen ikkunaansa ja pyytää tätä mukaansa. Margo ja Q lähtevät kostamaan yön pimeyteen. Seuraavana päivänä Margoa ei kumminkaan näy koulussa. Eikä seuraavana päivänä. Margo on kadonnut. Q lähtee seuraamaan Margon jättämä vihjeitä löytääkseen Margon. Näin lähtee elokuva pyörimään. Elokuva oli hyvä, mutta olisin ehkä kaivannut toisenlaista loppuratkaisua. Elokuva jäi pyörimään päähän ja mietityttämään. Olisiko sittenkin ollut parempi, että elokuva olisi loppunut arvoitukseen? Mutta tälläinen elokuvan loppuratkaisu on myös omalla tavallaan fiksu veto. Niin kuin Suomalaisen kirjakaupan sivulla sanotaan kirja/elokuva kyseenalaistaa sen, mitä ihmiset todella tietävät toinen toisistaan. Olen iloinen, että katsoin elokuvan. Se sai miettimään suuria asioita ja opetti hyväksymään ettei kaikkea ole välttämättä tarkoitettu löydettäväksi. Eikä loppujen lopuksi tiedä mitään.

Elokuvia ja tunnemyrskyjä

Tänään olen ollut kotona päivän ja illalla lähdimme sitten ulos. Päivä on ollut kamppailua tunteiden kanssa jälleen kerran. Olo on ollut levoton ja aikaansaamaton. Tunteenpurkauksiakin oli päivän mittaan. En saa vieläkään puhelinta, jota olen odottanut melkein koko kesän. Lisäksi kaikki alkoi ärsyttämään pikku jutuistakin. Piti lähteä rauhoittumaan asuntovaunuun.

Tänään lähdimme siis elokuviin. Elokuva oli hyvä ja pisti miettimään omaa elämää. Mitä haluan elämältä? Haluan olla onnellinen. Haluan löytää rakkauden. Mitä sinä haluat elämältäsi? Kerro kommenteissa.

Tänään taidan lähteä suoraan nukkumaan. Olen sen verran väsynyt. Voisi vielä ennen nukkumaan menoa lukea netistä kirjoituksia. Lähinnä fanficiä American Horror Storysta. Haluaisin jo sen American Horror Storyn ensimmisen tuotantokauden mutta pitää odottaa että isä kerkeää tulla kotiin ja tilata sen netistä. Minulla ei ole aavistustakaan miten se toimii. Katsotaan sitä sitten. Aika hyvän käsityksen jo olen siitä saanut. Mutta tällaista tällä kertaa. Huomenna taas lisää!

Hikeä ja kyyneliä

Tänään oli toinen koulupäivä. Koulussa aloitimme jo opiskelun. Tänään oli äidinkieltä ja englantia. Koulussa aloittelimme jo mm. kirjojen valinnan (Äidinkielen kurssia varten. Minä otin kirjan nimeltä Hullujenhuone, joka kertoo tytöstä joka joutuu hullujenhuoneelle yrittäessään tehdä itsemurhaa. Lainasin sen jo kirjastosta). Läksyäkin tuli jo englannista, mutta en tiedä miten saan ne tehtyä ilman kirjaa. Pitää keksiä jotain. Vietin koulussa aikaa kesällä tutustumaani tytön ja hänen kavereidensa kanssa. Meillä oli oikein mukavaa. Sitten lähdin kaverini kanssa syömään pizzaa läheiseen ruokapaikkaan. Ne pizzat ovat kyllä parhaita. Sitten kiertelimme kauppoja ja lähdimme bussilla kotiin. Ja jouduimme kävelemään 6,5 km, kun minä tyhmyyksissäni en muistanut että olisimme saaneet rehtorilta kyydin kotiin. Jalat on vieläkin kipeät. Ja kun kaiken lisäksi oli koko ajan vessahätä. No tästä kuta kuinkin selvinneenä olemme nyt kotona rättiväsyneitä. Että sellainen päivä.

Tänään on ollut levoton olo koulussa niin kuin arvalinkin. Kuitenkin oli rauhallisempi päivä kuin elen. Katsotaan miten maanantai menee. Silloin olisi neljään koulua.

Tänään en taida jaksaa tehdä enää mitään. Olen sen verran uupunut etten pysty edes kuvitella jaksavani mitään. Telkkaria tosin voisi katsoa, jos jaksaisin raahautua kipeine jalkoineni olohuoneeseen. Katsotaan.

Huomenna menemme katsomaan Paper Town -elokuvaa. Siitä arvio tänne sitten huomenna.

Ensimmäinen koulupäivä

Nyt ensimmäinen koulupäivä on takana ja voin sanoa, että teki välillä tiukkaa. Koko päivän oli levoton olo, mikä ei meinannut lähteä millään. Kukaan tuskin huomasi asiaa. Meillä oli tutoreiden palaveri, rehtori piti puheen, luokanvalvojan tunti, vapaata ja tutoreiden vetämä puhe ja kierros koulun ympäri mistä jouduin lähteä kesken, kun tultiin hakemaan. Päivä oli muuten hyvä, kunhan ei siis ota huomioon levotonta oloa. Onneksi ei ollut vielä tunteja. En olisi pystynyt keskittymään siellä. Pitää katsoa miten se huomenna lähtee liikkeelle. Ollaan mietitty vaihtoehtoja, jos lukio ei sujukkaan. Yksi vaihtoehto olisi lähteä Joensuuhun taide alalle. Katsotaan, jos tämä nyt onnistuisi. Haluaisin kovasti, että tämä onnistuu. Kirjastonhoitajan työ sopisi minulle niin hyvin. Ei edes sen takia, että rakastan kirjoja yli kaiken mutta siksi että se sopisi myös tuon sairastumisen vuoksi. Tutorina meni uhan hyvin. Vähän jännitti ennen esiintymistä 1b-luokan edessä.

Lauantaina menen katsomaan Paper Town -elokuvan. Kirjoitan arvioinnin siitä sitten tänne.

Tänään ajattelin piirtää, jos nyt tuo levoton olo lähtisi, ja pystyisin keskittymään siihen. Muuten taidan sitten kirjoittaa lisää Painajaista.

Tekisi kovasti mieli katsoa jo American Horror Story -sarjaa. Mutta ei mahda mitään ja pitää odottaa, että saan ostettua ensimmäisen boksin. En ole pystynyt seuraamaan sarjaa ja nyt tuli kova hinku katsoa sitä. Olen jo katsonut muutaman trailerinkin. Sitten tein sen piirrustuksen. Se on nyt valmis. Tässä on kuva siitä:

Mansikkajuustokakkua ja lisää testejä

Tänään oli toiseksi viimeinen kertaa tehdä testejä. Jatkettiin kognitiivisilla tehtävillä ja käytiin vähän läpi oirekartoitusta. Odottelin testejen teon jälkeen äitiä parkkipaikalla ja näin taas terapeuttiani. Käytiin Lidlistä ostamassa kakku tarvikkeita ja mentiin kotiin. Kotona aloitin kakun tekemisen. Tein mansikkajuustokakkua. Ohjeet löytyy tältä sivulta. Katsotaan sitten huomenna tuliko hyvä kakku.

Tänään ajattelin piirtää ja lukea. Voisi myös katsoa telkkaria pitkästä aikaa.

Tänään on ollut jonkun verran levoton olo. Katsotaan, jos pystyn piirtämään.

Palaverissa ja piirrustuksia

Aamulla olen piirtänyt. Mm. piirsin American Horror Storystä Tate Langdonin ja albiinoja ihmisiä. Tatesta tuli ihan hyvä vaikkei se vielä valmis olekkaan. Laitan siitä sitten kuvan tänne, kun se on valmis.

Tänään oli siis rehtorin kanssa palaveri. Suunniteltiin alustavasti mun koulunkäyntiä ja lukujärjestystä. Nyt mulla on koulussa äikkää, bilsaa (ja englantia). Siellä vierähti ½ tuntia.

Tänään on ollut tunteet herkillä. En ole pystynyt hillitsemään niitä kovin paljoa, mikä luo vaikutelman hiukan omituisesta ihmisestä. No toivottavasti ei nyt sentään. Muuten ei ole ollut kuin jonkin verran levoton olo.

Koulu alkaa ylihuomenna. Katsotaan, mitä siitä tulee. Vähän jännittää.

Illalla katsotaan taas jotain sarjaa. Ja taidan mä piirtää. Huomenna sitten taas lisää kirjoitusta.

Psykologilla ja True Blood -maratoni

Tänään oli siis testipäivä. Tein kognitiivisia testejä mm. palikkatehtäviä, päässälaskuja ja numeroiden toistamista eri tavalla. Jotkin osottautuivat vaikeammiksi kuin toiset. Testien jälkeen menimme viemään mummini vanhempiensa talolle. En tuntenut isomummoani, nyt kuollutta, kovin hyvin. En usko oikein taivaaseen sun muuhun mutta toivottavasti hän saa levätä ihan rauhassa.

Tänään ei ole ollut kun jonkun verran levoton olo mutta kyllä siitä selviää.

Katsomme tyttöjen kanssa True Bloodia tänään. Toivotaan etten nukahda väsymykseeni.

Patikointia erämaassa

Tänään äitini keksi "loistavan" idean lähteä patikoimaan läheiseen kansallispuistoon. Siellä ollaankin oltu koko päivä.... Tuli sitten käveltyä n. 8 km. Nyt voin sanoa,että en ole patikointi-ihminen. En sitten yhtään. No ensin käveltiin n. 3,8 km rannalle. Ilmeisesti metikönkin keskellä on uimarantoja. Uimaranta oli hyvässä kunnossa oleva hiekkaranta. Siellä levähdimme ja paistoimme makkaraa. Oli se siinä vaiheessa ihan ok. Tuuli vain aika kovasti. Mutta sitten lähdettiin takaisin eri kautta. Ensin käveltiin 3 km, kun huomattiin että osa reitistä, pitkospuut, oli veden valtaamana. Lainasin siinä äitini – tai omanihan ne oli – kumisaappaita. Siitä selviydyttyäni oli vielä semmoinen 0,6 km matkaa autolle. Ihan puhki ja jalat täristen sitten pääsin autolle levähtämään. Sitten huomattiin, että vesi oli loppunut. No sitten kauppaan hakemaan juomista ja kohti kotia. Nyt kirjoittelen Painajaista jalat kipeinä. Toivotaan ettei huomenna ole jalat kipeämmät. Joensuuhun sitä olisi kuitenkin mentävä.

Kalenterista seuraavan viikon tapahtumat:

10.8.2015: Testipäivä

11.8.2015: Palaveri rehtorin kanssa

12.8.2015: Testipäivä

13.8.2015: Koulu alkaa

14.8.2015: Hautajaiset – Menen kouluun ja sen jälkeen kaverin luokse siksi aikaa

Ainakin viikonloppu on vapaa.

Lisäksi tänään ei tullut nimeksi mainittavaa olotilaa. Siltä osin on siis mennyt hyvin päivä.

Mausteita ja ananasta

Tänään ei ollut mitään ihmeellistä. Aamulla oli levoton olo enkä pystynyt piirtämään pitkään. Söin liian mausteista jauhelliha-riisi hommaa ja sain siitä allergisen reaktion. Isäni mielestä siinä ei ollut tarpeeksi maustetta maistettavaksi... Hänen makuaistinsa on todennäköisemmin lähtenyt liialla valkosipulin syönnillä. Käytiin ruokakaupassa ja söin tuoretta ananasta. Sain hiukan allergista reaktiota myös siitä. Tuli taas mietittyä. Miksiköhän olen herkistynyt liian mausteiselle ruualle ja muille nyt? Aikaisemmin en ole ollut allerginen millekkään ja nyt tuntuu etten voi syödä edes hunajamarinoituja kanoja. Auttaisiko tähän mikään? Vai pitääkö minun vain vältellä kaikkea mausteista? En tiedä. Entä mitä sitten koulussa? Syönkö vain salaattia? Koulussa kokkipuolen oppilaat tekevät itse ruuan ja se on välillä hyvinkin mausteista.

"Ananas ja mansikka poistavat nestettä kehosta." Suunnilleen näin lukee Ilta-Sanomien sivulla. Valitettava tosiasia on, että lääkkeet kerryttää nestettä. Aikaisemmin en ole tätä huomannut, kuin vasta nyt. Jospa se ananaksen ja mansikan syönti auttaisi. Toivotaan.

Testejä ja shoppailua

Tänään siis aloitettiin testien teko. Tein oirekartoituksen ja puhuttiin siitä mitä olin vastannu. Maanantaina taas jatkettaisiin. Testien teon jälkeen (miksi noita käyntejä voi sanoa?) mentiin sitten kaupungille shoppailemaan. Tai shoppailemaan ja shoppailemaan. Ostettiin mulle (vihdoin!) koulutarvikkeet. Ostin jopa lisää muistilappuja! Sitten ostin 12 HB kynää. Luonnoslehtiön kuvistunneille. Kalenterin. Ja kirjan kirpputorilta. Maksoi vain 50 senttii. Ja tähän asti ollut hyvä kirja.

Pitäisi keksiä lisää tekstiä Painajaiseen. Ehkä saan inspiraatiota siitä kirjasta. Voisi lukesa sitä lisää ja yhtä toista kirjaa, jota eilen aloittelin. Tiedän. Paha tapa lukea montaa kirjaa samaan aikaan. Ei voi mitään. Toinen paha tapa on lukea jännässä kohdassa vikaa sivua. Niin kuin taas sorruin tekemään.

Testiä täytellessäni tuli taas vastaan tiettyjä asioita minusta.
- Olen yksinäinen, jopa seurassa.
- Sosiaaliset tilanteet ovat minulle vaikeita.
- Tunsin (huomaa imperfekti muoto) harhoja. Kosketukset.
- Muistini on huonontunut huomattavasti.
- Minulla on outoja päähänpintymiä. Olen mielestäni outo.
- Minulle on tullut outoja väkivataisia ajatuksia eri tilanteissa.
- Vuorovaikutus ikätovereideni kanssa ei oikein suju.
- "Paniikkikohtaukset" tai sen tapaiset.
- Minun on ollut vaikea hallita tunteenpurkauksiani tai vastaavaa.
- Minulla on tiettyjä pakkotoimintoja. Käsien peseminen, kun kosketan jotain likaista. Toistelen asioita. Mm. Kokeissa näkyy, jos saa olla kirja. Luen samaa tekstiä yhä uudelleen ja tarkistan vastausta.
- Vapina.
- Kohtaukset tuntuvat kehossa. Sydän tykyttää ja vartalo tärisee.
- Koen ettei minua ymmärretä usein.
- Minun ajattelutapaani pidetään ilmeisesti outona. (Lisää testiin!)

Lisäys:
Tänään ei ole tullut muuta kuin hiukan levotonta oloa odotellessani tapaamista psykologin kanssa. Siitä kuitenkin selvisin kunnialla ja tässä sitä nyt ollaan.

Housuista ja Painajaisesta

Tänään on ollut normaali päivä. Ei ole tulut yhtään mitään omituista oloa.  Me siivottiin tänään mun siskon kanssa huonetta. Kun siivosin vaatekaapiani huomasin ettei mitkään kaapissa olleet housut enää mahtuneet jalkaani. Lääkkeen aikana vaatekokoni on kasvanut yhdellä numerolla. Masentuneena tästä, lähdin siskoni kanssa kauppaan ostamaan housuja. Ostin sieltä kahdet housut. Nyt minulla on neljät sopivat housut jos shortseja ei lasketa. Enkä minä laske. Käytiin me sitten kirjastossa ja lainasin kolme kirjaa: yhden romaanin, yhden psykologisen kirjan ja symboli kirjan. Se psykologinen kirja käsitteli hulluutta. Aika mielenkiintoista luettavaa.

Painajaista olen taas saanut eteen päin. Ajattelin laittaa kolmanen luvun tänne teidän luettavaksenne. Kolmas luku on aika... raju ja pitää muistaa, että olen kirjoittanut sen ennen kuin sain tietää sairaudestani. Siinä selviää osa Annin trauman tekijöistä. Heti ensimmäisessä kappaleessa. Sitä haluavat voivat lukea sen mm. suoraan tästä. Olen varoittanut teitä. Se ei sovi herkille.

Juoni Painajaisessa on suunnilleen valmis. Ensimmäiset kappaleet tein pienenpänä n. 15 vuotiaana. Nyt kun tätä ajattelee niin se on aika kauheaa tekstiä. Joka tapauksessa olen tekstiin tyytyväinen vaikka melko rajua tekstiä onkin. Mutta uskokaa minua. Se on vasta alkua.

Psykologin juttusilla

Tänään oli se päivä jona menin psykologin juttusille. Me puhuttiin paljon ja mä tein semmosen kartaston omista läheisistä ihmisistä. Sen jälkeen me mentiin ettii kirppareilta niitä hautajaismekkoja. No niitä ei löydetty joten mentiin sitten kotiin. Ne koulutarvikkeet ostetaankin vasta perjantaina jolloin on toinen käynti psykologille. Silloin tehdään jo yksi testeistä.

Tänään ei ole ollut mitään. Ei tullut ainuttakaan huonoa oloa tai muutakaan. Ihan hyvä fiilis näin päivän päätteeksi on jo toivottua.

Muuten olen taas kirjoittanut Painajaista. Ihanat ihmiset auttoivat minua sen kanssa jonkin verran ja nyt on saatu jännitystä mukaan. Ei kuin vaan kirjoittamaan!

Shampoosta ja hiuksien leikkuusta

Päivä alkoi mukavasti. Menin suihkuun. Otin shampoota ja laitoin sitä iholle. Mikä lie ajatuskatko taas. No ei siinä mitään. Parin tunnin päästä minulla oli kampaaja ja lähdin sitten sinne. Ei tullut mitään mullistavaa muodon muutosta. Leikkasin vain etutukkani. Muuten olen tänään kirjoittanut lisää Painajaista.Olen miettinyt tarinan kulkua ja saanut aikaan tekstiä. Päätin myös julkaista toisen osan siitä tänne luettavaksi. Jos sitä joku lukisikin.

Tänään on ollut melko tasainen päivä. Tuli hiukan levoton olo mutta selvisin siitä ilman sen kummempia toimenpiteitä. Huomenna olisi sitten sairaalakäynti. Eli eikun testien tekoon! Huomenna mennään myös ostamaan hautajaisiin vaatteita (mihin minä en ole menossa) ja koulutarvikkeita. Koulut alkaa olla lähellä joten kaikki tarvittava pitää ostaa. Tälläistä tällä kertaa. Käykää lukemassa Painajaista Kirjoituksia sivulta. Tai suoraan tästä.

Kirppareita ja kynsilakkaa

Tänään katsoin telkkarista Blondin kosto 2:n. Muuten olen käynyt mm. kirpputoreilla. Ostin vaaleanpuna-harmaa-raidallisen paidan ja Sinkkuelämää -elokuvan. Katsoin sen elokuvan, että levoton olo lähtisi. Se taisi auttaa, koska enää ei ole tuntunut samanlaista oloa. Sen levottoman olon sain jo, kun kierreltiin kirppareita. Levottoman olon jälkeen lakkasin oikean käden kynteni. Ja kaikki jotka ovat joskus lakanneet kynsiä sillä toisella kädellä tietävät miten hankalaa on tehdä yksityiskohtaisia kuvioita esimerkiksi minun tapauksessani vasemmalla kädellä, kun olen oikea kätinen. Olen melko tyytyväinen lopputulokseen.

Tässä olisi vasemman käden kynet.

Loppu päivän olenkin piirrellyt ja miettinyt kirjoituksia. Mm. piirsin kuvan Minioneista.

Pullaa ja kirjoitusta

Tänään on leivottu pullaa. Käytiin kaupasta hakemassa aineet siihen ja muutamaan suklaakakkuun. Pullat ja yksi talonsuklaakakku menee hautajaisiin. Se toinen kakku me syödään nytten tai huomenna.

Tänään olen myös kirjoittanut. Olen kirjoittanut yhtä vanhaa tekstiäni ja julkaisinkin tänne siitä ensimmäisen luvun. Se kertoo tytöstä nimeltä An ja pojasta, jonka nimi on Jered. An on traumatisoitunut ja Jered haluaa auttaa häntä. Mutta An alkaa epäillä Jeredin motiiveja ja onko hän tavannut Jeredin joskus aiemmin. Kirjoituksiin pääsee tästä. Otan mielelläni palautetta vastaan. Asiattomia kommenteja en kumminkaan julkaise.

Lisäys:
Tänään on ollut normaali päivä. Ei tullut ainuttakaan huonoa oloa tai muutakaan. Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan.

Kirja suosituksia

Tässä olisi listaa lempikirjoistani joita suosittelen. (Ja osa kirjoista mitä kirjahyllystäni löytyy.)

• Vieras -- Stephen Mayer
• Delirium -- Lauren Oliver
• Illallinen vampyyrin kanssa -- Abigail Gibbs
• Sookie Stackhouse -sarja -- Charlaine Harris
• Harper Connelly -sarja -- Charlaine Harris
• Käärmeen lumooja -sarja -- Annukka Salama
• Geek girl - Matalalentoa mallitaivaalla -- Holly Smale
• Across The Universe -sarja --Beth Revis
• Night School -sarja -- C.J. Daugherty
• Varjojen kaupungit -sarja -- Cassandra Clare
• Jäljellä - Toisaalla -- Salla Silmukka
• Ylpeys ja ennakkoluulo -- Jane Austen
• Kuolemattomat -sarja -- Alyson Noël
• Tarkoitettu -trilogia -- Ally Condie
• Langennut enkeli -sarja -- Becca Fitzpatrick
• Vampyyripäiväkirjat -sarja -- L.J. Smith
• Yön talo -sarja -- P.C. Cast & Kristin Cast
• Lumoava kirous -sarja -- Kami Garcia & Margaret Stohl

Rauhallista ja olotiloista

Tänään ei ole tapahtunut oikein mitään. Olen vain ollut sängyssäni ja tuijotellut tietokoneen näyttöä. Ei ole oikein huvittanut tehdä mitään enkä ole sitten mitään tehnytkään. Aamulla tuli levoton olo mutta siihen se jäi tältä päivältä. Tässä nyt kertoisin erilaisista olotiloistani:

Levoton olo
Levoton olo on epämukava olotila. Silloin ei malttaisi pysyä paikallaan vaan on koko ajan joko kävelemässä tai esimerkiksi heiluttamassa jalkoja. Levottoman olon aikana kädet tärisevät, ei pysty keskittymään mutta ajatukset ovat melko selkeät. Tätä minulla esiintyy paljon.

Hankala olo
Hankala olo on aika uusi olotila minulle. Silloin ei ole tarvetta liikkua koko ajan niin kuin kun on levoton olo. Siloin ei viihdy omissa nahoissaan ja on tukalaa olla. Hankalan olon aikana pystyy keskittymään mutta ajatukset harhailevat kuitenkin.

Normaali olo
Normaalia olemista. Esiintyy silloin tällöin.

Kohtaus
Kohtaus on paniikkikohtauksen tapainen. Esimerkiksi kiihdyn jostain suunnattomasti ja rauhoituttuani olo on itkuinen ja koko tilanne sekava. Kohtaukset ovat muutenkin yleiseltä luonteeltaan sekavia minulle ja vaikeita selittää. Yhdessä ketkessä olo on normaali ja sitten saankin kohtauksen. Kohtauksen aikana sydän lyö kiivaammin, tärisen, ajatukset harhailevat ja olo on sekava. Tätä tulee silloin tällöin. Viimeksi lomareissulla.