Paper Towns -elokuva

Kävin tänään katsomassa Paper Towns -elokuvan yhdessä siskoni ja kaverini kanssa. John Greenin elokuva Paper Towns kertoo Tytöstä, joka on hulluna arvoituksiin ja pojasta, joka on rakastunut tähän tyttöön ja yrittää ratkaista arvoitusta nimeltä Margo. Juuri ennen kuin Q luovuttaa ensirakkautensa suhteen, Margo ilmestyy hänen ikkunaansa ja pyytää tätä mukaansa. Margo ja Q lähtevät kostamaan yön pimeyteen. Seuraavana päivänä Margoa ei kumminkaan näy koulussa. Eikä seuraavana päivänä. Margo on kadonnut. Q lähtee seuraamaan Margon jättämä vihjeitä löytääkseen Margon. Näin lähtee elokuva pyörimään. Elokuva oli hyvä, mutta olisin ehkä kaivannut toisenlaista loppuratkaisua. Elokuva jäi pyörimään päähän ja mietityttämään. Olisiko sittenkin ollut parempi, että elokuva olisi loppunut arvoitukseen? Mutta tälläinen elokuvan loppuratkaisu on myös omalla tavallaan fiksu veto. Niin kuin Suomalaisen kirjakaupan sivulla sanotaan kirja/elokuva kyseenalaistaa sen, mitä ihmiset todella tietävät toinen toisistaan. Olen iloinen, että katsoin elokuvan. Se sai miettimään suuria asioita ja opetti hyväksymään ettei kaikkea ole välttämättä tarkoitettu löydettäväksi. Eikä loppujen lopuksi tiedä mitään.