Omituista

Tänään menin taas kouluun kuten normaalisti. Suoritin tuntini ilman sen kummempia välikohtauksia. Sattui outo juttu. Olin odottamassa, että äitini tulisi hakemaan minua koulusta kun kuulin jonkun sanovan nimeni. Ääni oli naisen. Jonkun jota en tunnistanut. Nimeni sanottuaan en kuullut äänen enää sanovan mitään. Oppilaita virtasi ohitseni yrittäessäni etsiä äänen lähdettä. En kumminkaan huomannut ketään, joka olisi minua etsinyt tai yrittänyt herättää huomioni. Voi olla, että se ei ollut harhaa mutten voi olla varma asiasta. Ääni kuullosti kuin se olisi tullut seinän läpi. Vasemmalta. En pelästynyt ääntä. Olin vain kummissani. Pitää puhua asiasta terapeutille.

Tuli omituinen olo sen välikohtauksen jälkeen. Rauhaton. Lähdin kirjastoon ja löysin kirjan ja pari dvd:tä. Katsoin jo sen toisen dvd:n ja luin sitä kirjaa. Muuten olen sitten nukkunut. Olin taas väsynyt koulun jälkeen. Nukahdin muutamaksi tunniksi. Toivotaan ettei tästä tule ongelmaa. Tällaisissa tunnelmissa täällä. Huomenna taas kouluun.

Takaisin koulunpenkille

Tänään menin takaisin kouluun. Ahdisti edelleen mutta selvisin sen kanssa. Muuten koulussa oli ihan ok olo, mutta tuli levoton olo lopu päivästä. En lähtenyt kesken tunnin pois kuitenkaan. Loppu päivästä olin niin väsynyt, että nukahdin ruuan jälkeen. Tänään oli ruokana hirvenkäristystä, perunamuussia ja puolukoita. Oli hyvää. Olen taas kehitellyt tarinoita. Olen kirjoittanut lisää. Se tuntuu mukavalta. On saanut jotain aikaan. Ahdistaa lähteä huomenna kouluun. Mutta on sinniteltävä. Kyllä se siitä.