Minä EN tee - haaste

Haastan:                            

Kaikki jotka lukevat tämän.

Minä EN...

pysty olemaan liian isoissa ihmisjoukoissa.

kulje mielelläni bussissa.

ole seurapiirityttö.

pidä mustista karkeista.

pysty koskemaan likaisiin astioihin.

olisi hyvä puutarhuri.

aio käyttää päihteitä. Koskaan.

tiedä voinko saada ajokorttia vielä.

ole huolellinen ihminen.

Hyvä fiilis

Tänään on ollut hyvä päivä. Ei tullut ainuttakaan hankalaa oloa ja olo on ollut hyvä. Vanhempani lähtivät sukulaisten kanssa Kuopio Rock'kiin. Minäkin lähden sitten ensi vuonna. Serkkuni tuli lapsenvahdiksi ja hänen kanssaan olen sitten puhunut tämän päivän. Hän on muutaman vuoden minua vanhempi. Oli mukavaa päästä juttelemaan taas pitkästä aikaa. Me teimme ruokaa ja vahdimme nuorempia sisaruksiani. Puhuimme niin koulukiusaamishistoriastamme kuin sairauksistamme ja miten jaksamme niiden kanssa. Serkullani tuli syöpä ja sen jälkeen mieli maassa. Onneksi siitä syövästä on kumminkin selvinnyt. Tänään on tosiaan ollut enemmän lastenvahtimis päivä. Nyt on kumminkin lapset nukkumassa ja on aikaa touhuta omia. Lastenhoidon lomassa olen kumminkin kerennyt piirtämään, mikä tuntuu mukavalta pitkästä aikaa. Nyt vielä kerkeäisi lukea hyvää kirjaa tai kirjoittamaan tarinaa. Toivotaan, että hyvä olo jatkuu mahdollisimman pitkään.

Harhoista

Olen kylppärissä. Suoritan iltarutiineja kaikessa rauhassa. Yhtäkkiä tunnen jonkun vetävän kättään pitkin selkääni. Käännyn ympäri mutta ketään ei näy. Mitä juuri tapahtui?

Olen matkalla suihkuun. Yhtäkkiä tulee järjetön ajatus päähäni. Mitä jos nyt katson peiliin ja näen peilikuvani liikkuvan erilailla kuin itse liikun? Tai jos kun katson ulos siellä on joku? Pelottaa. Sitten tunnen sen. Joku on pimeässä ja tarkkailee minua. Kun ajattelen asiaa, ne ovat ihan järjettömiä ajatuksia. Ei semmoista voisi tapahtua. Eihän?

Olen kylpyhuoneessa. Haistan yllättäen verta. Etsin haavaa ja tarkistan tuleeko nenästäni verta. En löydä mitään ja haju hälvenee yhtä nopeasti kuin tulikin.

Olen huoneessani kaverin kanssa. Olen kävelemässä kaveriani kohti kun tunnen, että joku tarttuu jalkaani kiinni. Kiljaisen. Kaverini katsoo minua silmät pyöreinä. Kaverini on huoneen toisessa päässä. Hän ei olisi voinut mitenkään tarttua jalkaani. Eikä huoneessa ole muita.

Olen huoneessani. Katselen ympärilleni ja huomaan kissani olevan sängyssäni. Minun sänkyni on ylin kerrossängystä joten en näe kuin kissan heilauttavan käpäläänsä. "Karvinen." sanon kavutessani ylös. Sängyssä ei ole ketään.

Olen huoneessani. Siskoni nukkuu alapuolellani mutta minä valvon. Katson huonetta. Ketään ei näy mutta tunnen jonkin olevan siellä. Mikään ei liiku mutta tunnen, että joku tarkkailee minua. Katsoo, kun makaan sängyssä liikkumatta. Pistän silmät tiukasti kiinni ja yritän saada unenpäästä kiinni.

Tätä tapahtui aina silloin tällöin. Nytten lääkkeen aloitettua en ole saanut yhtään harhaa. Harhat olivat vain outoja asioita, jotka toiset pelottivat ja toiset kummastuttivat.

Terapiaa ja löhöilyä

Tänään oli siis se terapia päivä. Heräsimme aikaisin ja lähdimme ajamaan kohti keskussairaalaa. Juttelimme ensin terapeuttini kanssa eilisestä huonosta olosta ja lomareissun aikaisesta kohtauksesta. Niissä oli jonkin verran puimista. Sitten tulikin psykologi paikalle, jonka kanssa puhuimme. Testit alotettaisiin seuraavalla viikolla tiuhaan tahtiin. Testejä olisi mm. kognitiivinen-testi ja muistitesti. Sitten tulisi vielä testi liittyen minkä tyyppistä skitsofreniani on. Saa nähdä mitä niistä ilmenee. Isäni oli mukana loppuajasta ja juttelimme tulevaisuudensuunnitelmista. Esimerkiksi siitä, että voinko käydä ajokortin. Lääkäri loppupeleissä sanoo asian laidan joten sitä odotellessa tehdään tehtäviä. Koulun palaveriin tulisi opettajieni lisäksi terapeuttini ja psykologi. Näin saadaan sitten asiat hallintaan.

Terapian jälkeen kävimme ruokaostoksilla. Ostimme mm. lihapasteijoita ja sukat minulle. Käytiin Lildlissä ja Tokmannilta ne sukat kun Lidlissä ei ollut kun miesten sukkia. Tänään olisi vielä tarkoitus katsoa pari DVD:tä, mitä kirjastosta lainasin eilen. Uudet julisteetkin pitäisi laittaa paikoilleen. Huoneen sisustuskin pitäisi vaihtaa toimivammaksi.

Katselin vanhoja piirrustuksia tänään. Kaikenlaista on tullut piirrettyä. Erittäin tyytyväinen olen esimerkiksi tähän työhöni:

Siinä on Ian Somerhalder. Tuttu Lostista ja Vampyyripäiväkirjoista. Itse seuraan Vampyyripäiväkirjat-sarjaa. Olen katsonut niitä viidenteen kauteen asti. Muita sarjoja joita seuraan on mm. Holmes NYC, Olipa kerran ja House M.D. Kerrtokaa, jos seuratte samoja sarjoja.

Sairastumiseni

Olen näiden kahden vuoden aikana saanut harhoja, niistä ymmärtämättä, mitä ne oikeasti ovat. Minä en näe tai kuulee olemattomia vaan tunnen mm. kosketuksia. Lähinnä kylppärissä ja omassa huoneessani. Kerran haistoin veren kylpyhuoneessa ilman mitään sen todellista lähdettä. Harhat eivät pelota minua ja lähinnä vain kummastuttaa. Ehkä ainut asia mikä on ollut vähän pelottavaa on ollut se, että olen tuntenut huoneessani jonkun läheisyyden. Mutta onneksi en enää. Paniikkikohtauksia tai vastaavia olen saanut myös näiden kahden vuoden aikana tiuhaan. Eivät ne virallisesti ole paniikkikohtauksia vaan skitsofrenian aiheuttamaa oireilua. Itse kutsun näitä kohtauksiksi. Olen aina ollut lahjakas koulussa ja piirtämisessä. Voi olla, että se on minun skitsofreniani ilmenemis muotoni. Sitten tämän vuoden keväällä, kun oli lomaa koulusta sen viimeisenä päivänä jouduin psykoosiin. Olin hysteerinen ja itkin. Kerroin harhoista äidilleni. Seuraavana päivänä menimme lääkäriin asian kanssa mutta lääkäri ei osannut sanoa asiaan juuta tai jaata. Sitten äitini soitti keskussairaalaan suoraan nuorten psykiatriselle puolelle. Sieltä saatiin apu ja nyt olen käynyt terapiassa siitä lähtien n. 4–5 kuukauden ajan. Sain uutta lääkettä ja harhat loppuivat siihen. Koulua en ole voinut vielä aloittaa mutta suunnitteilla olisi, että jatkaisin siitä mihin jäin nyt syksyllä. Odotan sitä innostuksen ja pelon sekaisin tuntein. Toivottavasti jaksan jatkaa opiskelua ja saan elämäni kuntoon. Sitä kun ei tiedä että voinko esimerkiksi elää itsenäistä elämää ollenkaan. Itse olen vähän hämilläni koko asiasta ja enemmänkin kiinnostunut sairaudesta kuin peloissani. Olen mm. lukenut blogeja joita kirjoittaa skitsofreniaa sairastava nuori (niitä on muuten löytää tosi huonosti) ja etsinyt netistä tietoa sairaudesta. Olen saanut olla kotona eikä laitokseen ole ollut tarvetta lähteä. Katsotaan miten pitkään pystyn olemaan kotona. Paranemistani auttaa, että olen avoin sairaudestani minkä vuoksi päätinkin blogin perustaa. Siitä kiinnostuneet voivat sitten lukea blogiani selviytymisestäni arjessa.

Sekavaa

Tänään on satanut vettä. Utuiset pilvet peittävät taivaan sateen tippuessa maahan. Tänäänkin tuli hankala olo. Se ei meinannut lähteä millään. En saanut kohtausta.

Kävin kirjastossa lainaamassa DVD:itä. Niitä minä olen tämän päivän katsonut omasta sängystä. Mitään sen kummempaa ei ole ollut. Äiti leipoi porkkanakakkua.

Onko normaalia tuntea itsensä ulkopuoliseksi? Ulkopuoliseksi koulussa ja kaveriporukassa. Ihan kuin ei kuuluisi mihinkään. Onko tämä nyt skitsofreniaa vai enkö vain oikeasti ole osa porukkaa? Vaistoanko sen ettei minusta pidetä vai sekoittaako sairaus päätäni? En osaa sanoa.

Hankala olo vain jatkuu. Milloin tämä loppuu? Enkö voisi olla normaali? Yksi prosentti ihmisistä sairastuu skitsofreniaan.

En pysty keskittymään mihinkään. Ajatukset harhailevat. Istun vain sängyssäni tekemättä mitään. Kädet tärisevät. En saa ajatuksistani tolkkua. Mikä tähän auttaisi? Tuntuu etten ole sujut omissa nahoissani.

Olo rauhoittuu hieman. Kyllä minä tästä selviän. Pakko.

Suunnittelin kaverin kanssa tapaamista. Emme ole nähneet kuin kesäloman alussa. Toivotaan, että se onnistuu.

Putket paukkuvat. Vielä nyttenkään ei ole hyvä olla. Olo vaihtelee, ja en saa selvää minkälainen olo minulla on. Ei ahdista, ei ole levoton olo. Mikä minulla on?

Huomenna olisi sairaalalle meno. Pitäisi tehdä testit ja terapiaakin olisi. En saa millään unen päästä kiinni. Hankala olo vain jatkuu ja jatkuu. Pitää muistaa kysyä tästä olosta. Jos sitä saisi ammattilaisen apua.

Pakko alkaa nukkumaan. Jos se huono olo ei jatkuisi aamulla. Huomenna voisi katsoa loput DVD:t. Jos on aikaa. Kaupassakin pitää käydä. Täältä peräkylältä kestää pari tuntia ajaa kaupunkiin. Toivotaan, että huomenna on parempi päivä ja jaksaa paremmin. Tsemppiä kaikille.

Normaali päivä

Tänään on ollut hyvä päivä. Ei ole tullut ainuttakaan 'kohtausta', niin kuin itse niitä sanon, eikä muutakaan. Ainoastaan on ollut vähän hankala olo, mutta siitäkin selvisin. Toivotaan vain, että sama meno jatkuu.

Torstaina olisi sitten taas pitkästä aikaa terapia käynti. Siellä sitten selvitellään viime viikkoista kohtausta, jonka sain lomareissulla. Lisäksi olisi psykologiset testit tulossa. Apua.

Tänään ei tapahtunut mitään sen kummempaa. Kävin kaupassa (ostin Demin), kävin kahvilla ja Kelalla hoitamassa asioita. Kaikki sujui hyvin ilman enempää hämminkiä. Unohdin tosin käydä kirjastossa...

Harhojakaan ei ole tullut lääkityksen aloittamisen jälkeen. Tästä tyytyväisenä on hyvä jatkaa koulua, jos se nyt onnistuisi.

Blogin perustaminen

Isoin muutos mitä minulle on tapahtunut tänä vuonna on, että sairastuin skitsofreniaan. "Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava vakava, psykoosiksi luokiteltu mielenterveyden häiriö." Näin on skitsofrenia luokiteltu tällä sivulla. Itse en ole osannut ajatella asiaa sen tarkemmin. Pääni on täyttynyt kysymyksistä. Kysymyksistä joihin ei ole varmaa vastausta tai vastausta ollenkaan. Mutta enköhän minä selviydy. Selviydyn niin kuin aina.

Koulu alkaa n. 2 viikon päästä. Jännittää. Jännittää kuinka selviän tulevista päivistä. Myös innoissani olen, kun pääsen vihdoinkin takaisin kouluun. Sain vähän pidemmän kesäloman ja olinkin sen tarpeessa. Käyn lukiota tähtäimenä päästä kirjastonhoitajaksi. Saa nähdä kuinka siinä käy.

Tsemppiä kaikille!