maanantai 17. elokuuta 2015
Kauhun hetkiä
Tänään on aamusta asti ollut levoton ja hankala olo. Lähdin kumminkin kouluun ja olin siellä pari ensimmäistä tuntia mutta sitten oli pakko lähteä koulusta. En pystynyt yksinkertaisesti keskittymään mihinkään. Hyvä kun pystyin juuri ja juuri keskittymään keskusteluun. Lähdin siis kotiin kesken kaiken ja olo ei rauhoittunut sielläkään. Kolmelta oli otettava piikki. Minulla on lääke injektion kautta. Hermoilin sitä vielä sairaalan pedillä odottaessani. No piikki hoidettiin eikä se sattunut niin paljoa (minulla oli emla) ja lähdettiin kotiin. Käsi on nytten kipeä ja olen vain maannut sängyssäni sen kummempaa tekemättä. Huomenna olisi viimeinen testipivä. Sen jälkeen tulisi palaute ja terapia jatkuisi. Katsotaan vielä, mitä tänään tekisi. Mitä sitä nyt pystyy edes tekemään vain yhdellä kädellä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Juon tässä aamukahvia ja lueskelen blogiasi. Olo on ristiriitainen. Toisaalta blogisi on todella surullista luettavaa: en osaa edes arvailla, miten raskas taakka painaa harteitasi ja miten vaikeaa arjesta selviäminen usein varmasti on. Toisaalta taas ihailen rohkeuttasi: harva uskaltaa yhtä avoimesti ja rehellisesti kertoa näin vaikeista asioista! Esimerkiksi ymmärrän eiliset sanasi "levottomuudesta" huomattavasi paremmin, kun luin olotilamääritelmäsi. Ymmärrän paremmin myös sukulaistani ja tuttujani, joilla on sama taakka kannettavanaan. Yksi heistä on entinen opiskelijani - joka muuten pärjää elämässään nykyisin oikein hyvin! P.S. Pyydä jotakuta kopioimaan englannin kirjasta läksysivut, kunnes saat oman painoksesi :)
VastaaPoistaKiitos neuvostasi ja kommentistasi! Päivä päivältä osaan elää paremmin sairauden kanssa ja ymmärtää paremmin sitä. Blogi auttaa minua kasaamaan ajatukseni pääni sisällä ja pitää minut näin koossa. Jos siis tulee pahempia päiviä, niistä on kirjoitettava. Toivotaan kumminkin ettei niitä mielellään tule. Tsemppiä myös sinulle arjessa. Kaikilla meillähän on omat ongelmamme.
Poista